Asiakkaani jätti laskun maksamatta – miten oikeudellinen perintä etenee?

Maksamaton laskusaatava on liiketoiminnassa varsin tavanomainen ilmiö. Laskun maksamatta jättänyt asiakas voi olla toinen yritys tai elinkeinonharjoittaja, tai kuluttaja. Koska saatavan perintä voi kestää yllättävänkin pitkään, ei maksamatonta saatavaa kannata jättää lepäämään pitkiksi ajoiksi.

Laskun maksamattomuudelle voi olla monenlaisia syitä. Joskus lasku on epähuomiossa jäänyt asiakkaalta maksamatta. Tällöin pelkkä maksumuistutus voi jo korjata tilanteen. Jos saatavaa ei saada pelkällä maksumuistutuksella perittyä, yritykset tavanomaisesti siirtävät saatavan perintäyhtiön perittäväksi. Perintäyhtiöiden suorittama perintä on niin kutsuttua vapaaehtoista perintää, ja se eroaa oikeudellisesta perinnästä. Vapaaehtoinen perintään sovelletaan lakia saatavien perinnästä (perintälaki).

Joissakin tilanteissa laskun maksamatta jättämiselle on syynä se, että saatava on riitainen. Asiakas ei katso olevansa velvollinen suorittamaan maksua esimerkiksi siitä syystä, että on tyytymätön saamaansa tuotteeseen tai palveluun. Asiakas saattaa väittää, että sillä on vastasaatava ja katsoo siksi olevansa oikeutettu kuittaukseen. Asiakas saattaa myös väittää, että kyseistä palvelua tai tuotetta ei koskaan tilattu tai että hinta ei ole sovitun mukainen. Tällaisissa tilanteissa saatavaa ei voi enää periä perintälain mukaisella vapaaehtoisella perinnällä. Perintälain mukaan vapaaehtoinen perintä tulisi keskeyttää, jos saatava osoittautuu riitaiseksi.

Vapaaehtoisen perinnän keskeytyessä, ainoaksi vaihtoehdoksi velkojalle jää niin kutsuttu oikeudellinen perintä. Oikeudellisella perinnällä tarkoitetaan saatavan siirtämistä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Jos laskua ei ole maksettu, mutta sitä ei ole toisaalta myöskään riitautettu, saatavaa voidaan periä ns. summaarisella haastehakemuksella. Summaarisella menettelyllä tarkoitetaan täysimittaista oikeudenkäyntiä kevyempää ja nopeampaa menettelyä. Summaarinen prosessi johtaa parhaassa tapauksessa yksipuoliseen tuomioon, jolla velkoja voi siirtää saatavan ulosottoon. Velallinen saattaa kuitenkin riitauttaa saatavan summaarisen prosessin aikana. Tällöin asia siirtyy käsiteltäväksi laajan riita-asian mukaisessa menettelyssä, eli täysimittaisessa oikeudenkäynnissä.

Riitautunutta laskusaatavaa koskevassa oikeudenkäynnissä tutkitaan saatavan peruste ja määrä. Velallisella on mahdollisuus oikeudenkäynnissä kiistää maksuvelvollisuutensa jollakin perusteella tai joltain osin. Tuomioistuin tutkii maksuvelvollisuuden osapuolten esittämän todistelun perusteella. Laajan riita-asian lopputuloksena velkoja voi saada tuomion, jonka se voi siirtää ulosottoon, ellei velallinen vapaaehtoisesti suorita tuomittuja suorituksia.

Käräjäoikeuden tuomio on aina edellytys sille, että maksamattoman saatavan saa siirrettyä ulosottoon. Jos saatava osoittautuu riitaiseksi, velkojalla ei siis ole juurikaan muita vaihtoehtoja kuin asian siirtäminen oikeudelliseen perintään, jos velallisella ei ole maksu- tai neuvotteluhaluja. Summaarinen prosessi kestää arviolta n. 3–6 kuukautta. Laajan riita-asian käsittely kestää tällä hetkellä oikeudessa arviolta n. 10–24 kuukautta, tai pidempäänkin.